25-29.2.2016 Valko-Venäjä, Minsk

Matkaan lähdettiin torstai-iltana Helsingistä. Jesse heitti minut Helsinkiin ja auttoi tavaroiden ja Demin kanssa. Itse olin ollut kipeänä pari viikkoa ja vähän pelkäsin että pääsisinkö reissuun, mutta onneksi jäljellä oli enää flunssaa, joten lähdin :) Lähdin Demin kanssa matkaan MiliaM Travelsin bussilla, matkaan lähti yhteensä kolme bussia, me oltiin sinisessä bussissa. Meidän bussi oli jouduttu vaihtamaan juuri ennen matkaa ja korvaava bussi oli vähän vanhempaa mallia kuin muut bussit. Bussin ikkunoiden saumat esim. vuosivat. Menomatkalla en sitä ensin huomannut ja tyyny vähän kastui, mutta sen jälkeen viritin bussin verhoihin kiinni muovipussin jonka jälkeen tyyny pysyi kuivana. Häkkien asettelu bussiin oli vähän sähläystä, matkanjohtajalla oli kartta häkkien paikoista jotta kaikki mahtuisivat, mutta kartta oli bussiin joka ei matkalle tullut. No, häkit saatiin kuitenkin laitettua paikoilleen ja sain istumapaikan ihan Demin häkin vierestä :) Sen jälkeen saatiin laivaliput ja kiiruhdettiin terminaaliin kun Demi jatkoi matkaa laivaan autokannelle bussissa. Laivalla törmäsinkin heti Heidiin ja Kristaan. Käytiin syömässä ja ostamassa tax freestä eväitä ja parin tunnin matka olikin pian taittunut. Melkein keskiyöllä oltiin Tallinnassa ja mentiin suoraan busseihin. Matka jatkui samantien Tallinnan laitamille, missä eläinlääkäri odotteli meitä. Hän leimasi koirien ekinokokkoosi lääkkeet passiin joita tarvittiin Suomeen paluuseen ja leimasi myös terveystarkastuksen passiin, joka tarvittiin että päästäisiin Valko-Venäjälle. Samalla ulkoilutettiin koirat. Sen jälkeen bussit jatkoivat yöajolla via Balticaa kohti Valko-Venäjää. Aamusella pysähdyttiin Vilnassa, tuttuja maisemia Liettuan reissulta :) Harmillisesti bussin vessa oli jäätynyt tukkoon yön aikana, joten loppumatka taittui ilman bussin vessaa.
Vilnasta jatkettiin kohti Valko-Venäjän rajaa. Matkaa varten oli anottu ryhmäviisumia. Kun päästiin raja-alueelle, ensin tulivat Liettuan tullin virkailijat hakemaan kaikkien passit ja laskemaan matkustajat. Sen jälkeen passit annettiin takaisin ja jatkettiin vähän matkaa eteenpäin. Sitten oltiin Valko-Venäjän tullissa, siellä olikin tarkempaa. Ensin meidän laskettiin, sitten noustiin kaikki bussista ja mentiin passi tarkastukseen. Tullikoira tutki sillä aikaa bussin tavaratilaa. Passi tarkastus oli totista puuhaa ja sen lisäksi annettiin pieni lappunen viisumiluvasta. Kaksi virkailijaa tutki passin ja viisumiluvan ja laittoivat leiman passiin ja sitten sai mennä takaisin bussiin. Matkanjohtaja kävi myös näyttämässä erillisessä rakennuksessa kaikkien koirien passit. Rajan ylitykseen meni meiltä vain 35 minuuttia, mikä oli kuulemma todella nopeasti. Yleensä rajan ylitykseen menee noin 2h, joskus on mennyt kuulemma jopa 14h! Kaksi ryhmämme bussia pääsi nopeasti rajan yli, mutta yksi busseista oli rajalla 4 tuntia. Toinen kuskeista ei jostain syystä päässyt maahan ja he joutuivat hommaamaan uuden kuskin. Kaksi muuta bussia jatkoivat matkaa tullin jälkeen hotellille kun oltiin pysähdytty huoltoasemalla.
Rajan jälkeen tie oli aivan järkyttävässä kunnossa. Koko matka rajalta Minskiin asti oli aivan kuoppainen ja rikki. Bussi tärisi ja pompahteli niin että tuli paha olo, onneksi en ollut syönyt mitään aamulla. Saavuimme hotellille jo puolilta päivin, noin 3-4 tuntia etuajassa. Viimeinen bussi tulikin hotellille vasta neljältä. Kävin syömässä hotellin ravintolassa kun oltin saanut tavarat ja Demin hotellihuoneeseen. Ongelmia oli vähän tilata kun tarjoilija ei oikein osannut englantia ja lopulta sain väärää ruokaa, tilasin jotain kanaa mutta sain possua. No, ruoka kuin ruoka, hyvää se oli kuitenkin ja nälkä lähti.
Rahan kurssi oli aivan toista maata kuin euroissa. Vaihdoin 30€ ja sain 707100 Valko-Venäjän ruplaa. Oli siinä tukku rahaa! Kolikoita ei ollut ollenkaan vaan pienimmätkin rahat olivat seteleinä. Ruoka maksoi noin 10€ juomineen. Illalla menin jo kasilta nukkumaan, koska olin nukkunut aika huonosti to-pe yön bussissa.

 Valmiina lähtöön

 Ikkuna maisemat, huoneemme oli 19. kerroksessa

 Hyvin väsynyt pikku koira

Ilta maisema ikkunasta

Aamulla herättiin kuudelta ja aloin valmistautua näyttelyyn. Koirat ja tavarat piti viedä bussiin seitsemältä ja sen jälkeen mentiin aamupalalle. Bussit lähtivät 7:45 kohti näyttelypaikkaa. Saatiin hyvät paikat ihan kehän laidalta Demin kanssa. Näyttelypaikka oli kumipohjainen urheiluhalli.
Onneksi olin jostain blogista lukenut, että näyttelypaikan vessat olisivat hirveässä kunnossa joten olin varannut omaa vessapaperia ja desinfiointiliinoja mukaan. Osa vessoista ei vetänyt eikä vessapaperia tosiaan ollut. Osasta puuttui vesisäiliön kansi ja kaikkia vessan ovia ei saanut lukkoon. Joten jos joku Minskiin koiranäyttelyyn aikova tätä eksyy lukemaan, ota omat vessapaperit ja käsidesit mukaan :) Schipperket olivat lauantaina kehässä klo 10:20, kehät alkoivat kymmeneltä joten aika alussa oltiin :) Uroksia oli lauantaina yksi ja narttuja kaksi. Valko-Venäjällä on luokkasertit eli jokaisen "aikuisluokan" (NUO, AVO, VAL) voittaja sai sertin tuomarin päätöksellä. Toinen narttu oli nuortenluokassa kisaava Amiko Hana Masherri, Cheri. Cheri ja omistajansa Kikka olivat myös MiliaMin kautta reissussa :) Kehän kulku oli vähän epäselvää, eikä kukaan oikein sanonut mitä kukin sai. Demi pyörähti omassa luokassaan ja sitten Cheri palasi kehään. Cheri oli PN1 ja Demi PN2. Sitten kehätoimitsija viittoi meidät pois kehästä. Onneksi matkanjohtajamme Leena oli kehän ulkopuolella ja kysyinkin häneltä mitä me mahdoimme saada. Leena sanoi että serti tuli, muuten ei oltaisi kisattu PN kehässä. Jes!! Sieltä se valiotitteli sitten tuli! :) Arvostelulaput sai hakea myöhemmin kehikseltä, meidän lapussa meni melkein tunti että saatiin se. Siellä sitten oli arvostelu, diplomi näyttelyyn osallistumisesta ja se kaivattu CAC kortti (SERT). Arvostelusta huomasin että vaikka Demi oli PN2, ei oltu saatu varacacibia vaikka niin luulin. Tuomari ei ollut halunnut jakaa sitä. No, sama se meille, edes cacibilla ei oltaisi mitään tehty koska Demi on jo C.I.B.
Valiotittelin anominen kävi uskomattoman nopeasti, titteli diplomin sai parissa minuutissa! Uskomattoman hienot systeemit oli kyllä tuossa asiassa että vahvistuksen sai niin nopeasti :) Kun titteli oli vahvistettu, kävin ostamassa ruusukkeen ja pokaalin :) Olo oli myös aika helpottunut, koska matkan tavoite oli nyt saavutettu, joten sunnuntain tuloksella ei ollut enää väliä :)

Näyttelypaikka oli kävelymatkan päässä hotellilta, mutta itse olin koko päivän näyttelypaikalla, siellä kuitenkin oli paljon suomalaisia joiden kanssa ehti hyvin rupatella päivän aikana. Meidän bussissa matkustanut basset hound Paavali oli komeasti sitten koko näyttelyn paras koira! Bussit lähtivät sitä mukaa takaisin hotellille kun kaikkien koirat olivat päässeet kehistä. Meidän bussi oli sitten paikalla ilta kasiin asti kun Best in Show ratkesi! :) Oli se kyllä hienoa, kun suomalainen koira nappasi sen suurimman sijan näyttelyssä :)
Illalla mentiin syömään hotellin panorama ravintolaan Riikan, Heidin ja Kristan kanssa. Siellä olikin paremmin englantia puhuvia tarjoilijoita. Söin pippuripihviä, ateria maksoi n.14€. Olin ehkä vähän yllättynyt hinnoista sinänsä että kuvittelin Valko-Venäjällä olevan halvempaa. Hinnat olivat noin puolet Suomen hinnoista.
Syömisen jälkeen vielä suihkuun ja nukkumaan.

 Kehien numerot oli hauskasti ilmoitettu ilmapalloin :)

Demi ja Demin alapuolella matkustanut leonbergin koira Rymy. Koko ero noin 55kg :D

Ruusuke ja pokaali

Sunnuntai aamuna heräsin taas kuudelta ja pakkasin kaikki kamat valmiiksi. Hotelli huoneet piti kirjata ulos samalla kun lähdettiin näyttelypaikalle. Hotellin respa soitti aina siivoojille samantien kun joku porukastamme kirjautui ulos, siivoojat kävivät heti tarkastamassa olivatko koirat aiheuttaneet mitään vaurioita hotellihuoneeseen. Bussit lähtivät taas 7:45 kohti näyttelypaikkaa. Sunnuntaina skipit olivat heti ensimmäisenä klo 10:00. Tällä kertaa en saanut paikkaa ihan kehän laidalta, mutta ihan käytävän toiselle puolelle sain hyvän paikan josta näki kehään. Näyttelypaikka oli aika ahdas. Sunnuntaina Demi oli taas PN2, sai sertin ja tällä kertaa sai myös sen varacacibin. Vaikka Demi ei nyt sitten toisella sertillä mitään tehnyt, kävin sen kuitenkin leimaamassa (Valko-Venäjällä sertit pitää vielä vahvistaa leimalla toimistossa). Jos joskus käy niin että Valko-Venäjälle uudelleen mentäisi ja Demi saisi vielä kolmannen sertin, tulisi Demistä Valko-Venäjän Grand Champion. Tuskin mennään, mutta vahvistin sertin varmuuden vuoksi :)
Cheri valioitui sunnuntaina Valko-Venäjälle! Isosti onnea Kikka ja Cheri :)

Meidän bussissa matkannut basset hound Paavali sijoittui myös sunnuntaina upeasti ja oli BIS2!! :) Kotimatka alkoi BIS kehän jälkeen ja käytiin ostoskeskuksessa. Siellä oli tarkoitus käyttää loput ruplat pois. En hirveästi mitään ostellut ja käteen jäikin aika tukko seteleitä. Bussissa kun rahat sitten laskin, kävi ilmi että ruplia oli vain alle 1€ arvosta :D eli hyvin sain kulutettua ne loppuun :)

Rajalla menikin paluu matkalla yli tunti. Nyt oltiin varsinkin Liettuan tullissa huomattavasti tarkempia ja mentiin molemmissa tulleissa passi tarkastukseen. Matkustajat laskettiin vissiin kolme kertaa ja tullivirkailija kurkisteli koirien häkkeihin ettei niissä ole mitään.

Tullien välissä oli tax free myymälä, mutta itse en sieltä mitään ostanut, aika samoja tavaroita siellä oli kuin laivalla, vähän edullisempia toki. Matka jatkui yön yli kohti Tallinnaa. Nukuin huomattavasti paremmin paluu matkalla bussissa ja heräsinkin vasta seuraavalla pysähdyksellä aamulla Latvian ja Viron rajalla. Sen jälkeen ajettiin Viroon ja pysähdyttiin taas samassa paikassa missä eläinlääkäri pysähdys oli menomatkalla. Sitten suuntasimme Tallinnan satamaan. Olimme sopivasti aikataulussa ja saimme laivaliput. Terminaalin kautta laivaan. Käytiin syömässä Riikan, Heidin ja Kristan kanssa ja käytiin ostamassa tuliaisia.
Isäni oli vastassa Helsingissä. Bussit tyhjennettiin aika vauhdilla, niiden oli tarkoitus lähteä takaisin Viroon samalla laivalla jolla tultiin. Sainkin Demin ja tavarat nopeasti pois bussista.
Tälle reissulle olin osannut pakata tosi hyvin, mukana ei ollut mitään ylimääräistä :)

Näyttelyissä molempina päivinä uros schipperke oli ROP (eri uros molempina päivinä) ja ilokseni huomasin että skipit jopa sijoittuivat ryhmäkehässä molempina päivinä! :) Suomessa skipit harvemmin sijoittuvat ryhmäkehässä. Lauantaina skipi oli RYP2 ja sunnuntaina RYP4! :)

Näyttelypaikalla myytiin pentuja häkeistä ja seinillä oli myös paljon mainoksia pennuista eri roduilta.

Kaupunkina Minsk oli varsinkin illalla tosi kaunis. Järjestys siellä kyllä vallitsi ja se oli nähtävissä. Sekä Valko-Venäjän että Venäjän lippuja liehui vähän väliä kadun reunoissa ja vartijoita oli lähes kaikkialla minne meni. Turvallisuuden puolesta ei tarvinnut pelätä, niin järjestäytynyttä siellä oli. Ja siistiä myös. Jopa koiranäyttelyssä oli armeijan miehiä, heillä toki oli koirat mukana, jotka vaikuttivat nuorilta koirilta joita koulutettiin armeijalle,

Reissu oli aika raskas, toki flunssa vähän teki siitä raskaamman, mutta hieno reissu ja ehdottomasti tekemisen arvoinen! :) Demi alkoi aloittelemaan juuri ennen reissua karvanlähtöä, onneksi juurikaan karvaa ei ollut ehtinyt pudota ennen näyttelyä. Mutta nyt täytyy odotella että Demin turkki on ehtinyt kunnolla vaihtua ennen kuin alkaa miettiä seuraavia näyttelyitä :)

On se Demi aika huikea pikku tyttö :)

 BY MVA