Lähdimme matkaan perjantaina aamuyöstä, minä, Jesse ja Demi. Matka alkoi ajolla Helsinki-Vantaan lentokentälle. Lentokentällä pääsimme hyvin sujuvasti check-innistä läpi Demin kanssa, Suomen päässä ei tutkittu mitään sen kummemmin. Lento lähti aamulla ja olimme perillä Oslossa hyvin aikaisin. Menimme Demin kanssa tullattaviin matkatavaroihin jossa oli merkintä ”animals”, Demiltä katsottiin passi ja siru.
Lentoa odotellessa
Junamatkailija
Lentäminen oli Demille jo tuttua mutta tällä reissulla Demi pääsi ensimmäistä kertaa junan kyytiin. Demi otti junamatkailun hyvin rennosti, nukkuen jaloissamme. Matkasimme junalla Oslon lentokentältä Lillehammeriin, hotellimme sijaitsi ihan juna-aseman vieressä joten koko matka määränpäähän taittui helposti. Olimme sen verran aikaisin perillä, ettei hotellihuoneemme ollut vielä valmiina. Menimmekin kävelemään kävelykadulle ja piipahdimme syömään pitseriaan jossa oli ulkopöydät, Demi oli tervetullut mukanamme syömään.
Hotellimme oli First Hotel Breiseth ja tämä oli ensimmäinen hotelli jossa olemme olleet missä Demille tuotiin oma koiransänky. Demi jäi hotellille lepäilemään ja lähdimme Jessen kanssa kiertelemään kauppoja. Lillehammerissa oli hyvin vahvasti esillä se että siellä on ollut olympialaiset.
Lauantaina oli näyttelypäivä. Satoi jo heti aamusta ja saimme onneksi hotellilta lainaan sateenvarjot. Näyttelypaikalle oli vajaan vartin matka autolla ja otimme taksin. Taksipysäkki sijaitsi kätevästi juna-aseman vieressä, joten sekin oli aivan lähellä. Sade taukosi kun saavuimme näyttelypaikalle. Kehät sijaitsivat hiekkakentällä. Schipperkejä oli paikalla Ruotsista ja Norjasta, sekä Demi Suomesta. Schipperkeille oli tullut tuomarinmuutos kolme päivää ennen näyttelyä ja tuomarina toimi Rony Doedijns. Kun schipperkekehä alkoi pennuilla, taivas repesi. Molemmat pennut ehdittiin arvostella, mutta sitten kehä keskeytettiin. Satoi aivan kaatamalla ja hiekkakenttä muuttui maitokahvin väriseksi vesikentäksi. Onneksi olimme saaneet sateenvarjot hotellilta, vaikkakin sadepisarat roiskivat maassa olevasta vedestä polviin asti kaiken märäksi. Suurinosa kehistä oli jo arvosteltu loppuun, mutta schipperket ja pari muuta kehää olivat vielä kesken.
Kymmenisen minuuttia odotettiin sateen rauhoittumista ja kun kaatosade muuttui tavalliseksi sateeksi, jatkettiin. Ensiksi menivät urokset. Nartuissa oli Demiä ennen ruotsalainen juniorinarttu ja norjalainen avoimenluokan narttu. Pöytä oli siirretty teltan sisään ja ensimmäiseksi nostin Demin siihen. Tuomari tutkaili Demiä ja aloitti arvostelun. Hauskasti hän sanaili arvosteluun: ”She doesn’t like the rain and neither does the judge”. Tuomari kehui kovasti Demiä ja sen jälkeen mentiin pöydältä alas ja perus kävelykuviot. Kehätoimitsija nosti värilaput ilmaan, erinomainen ja SA! Tuomari astui vielä meitä kohti ja sanoi ”Ma’am, You have a very excellent lady”. Heti perään oli paras narttu luokka, johon tulivat myös junnunarttu ja avoluokan narttu. Kierros ympäri ja sen jälkeen tuomari viittoi meidät Demin kanssa ykkössijalle! Voi upea, upea Demi! Kehätoimitsija tuli kysymään otammeko SERTin vastaan, tottahan toki ja sanoin että Demi valioituu Norjaan. Tuomari tuli vielä onnittelemaan ja antoi NO MVA ruusukkeen. Samalla Demi valioitui myös Pohjoismaiden muotovalioksi! Kehätoimitsija ystävällisesti tarjoutui viemään ruusukkeet ja palkintolipukkeet Jesselle kehänlaidalle, sillä siitä jatkoimme suoraan rotunsa paras kierrokselle. Kierroksen jälkeen tuomari tuli ojentamaan ROP-ruusuketta, onnitteli ja kehui vielä Demiä aivan erinomaiseksi.
Sateen jatkuessa edelleen, kehät alkoivat tyhjentyä kun arvostelut oli saatu päätökseen. Seisoimme vielä skipikehän laidalla iloiten huikeasta menestyksestä kun kehätoimitsija tuli kysymään haluaisimmeko ottaa kaksi täytettyä patonkia jotka jäivät ylimääräisiksi. Oli mukava saada vielä vähän välipalaa kun muuten näyttelypaikan kojut olivat jo alkaneet pakata tavaroitaan kasaan. RYP-kehässä emme sijoittuneet ja Norjan kennelliiton pisteeltä saimme helposti tilattua taksin. Demi sai taas jäädä lepäilemään hotellille, olikin jo väsynyt pikkutyttö. Iltapäivällä hotellia vastapäätä olevalla torilla alkoi konsertti. Artistina toimi jokin Norjalainen yhtye ja olikin hienoa kuunnella ja katsella konserttia hotellihuoneen ikkunasta, Norjan lipun liehuessa torilla ja taustalla hyvin Norjalaiset maisemat.
NO MVA
Sunnuntaina saimme rauhassa heräillä ja pakata tavaroita, paluumatkamme juna lähti vasta puolenpäivän aikaan kohti Osloa. Junamatka taittui mukavasti upeissa maisemissa. Oslon lentokentällä pääsimme taas helposti check-innistä läpi, Demin passi vain tarkistettiin. Lento meni hyvin ja vielä ajomatka kotiin.
Norjan reissu oli kokonaisuudessaan todella upea vaikka sää ei niin suosinutkaan, mutta se ei meitä haitannut. Demi on aina ollut loistava matkakumppani ja osoitti sen myös tällä reissulla! Pohjoismaiden muotovalion myötä saavutimme viimeisenkin tavoitteemme ulkomailta, mutta eihän sitä koskaan tiedä jos reissuun vielä joskus lähdetään. Demin ja Hanin kanssa olen oppinut sen etten koskaan enää sano, ei koskaan.
POHJ MVA
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti